7.3.2012

Missä olet, vauvakuume?

Tuntuu kuin kaikilla muilla olisi jonkin asteinen vauvakuume. Kenen tahansa (naisen) kanssa asiasta puhuu, on vastaus joko "joo, nyt heti", "mieluiten eilen" tai sitten järkevämpi "sitten kun ollaan naimisissa". Asiasta puhutaan jonkin verran, ja vaikka kukaan ei sitä sanokaan, näen ilmeistä että olen heille outo lintu kun en lasta kaipaa tällä hetkellä. Asiaan kun kuuluu tuntuvan, että perheeseen kuuluvat lapset.

Yllättävää on myös se, että yhä useampi tuttavapiirissä tulee raskaaksi ennen häitä. Joko niin, että ollaan päätetty mennä naimisiin, luovuttu ehkäisystä ja sitten todettu että juniori on tulossa, tai sitten niin että lapsi pistetään putkeen ensin, ja vasta myöhemmin mietitään keskinäistä sitoutumista. Jännä, ei se mun mielestä aiemmin ihan näin yleistä ollut.

Itselle oli tietenkin tärkeintä mennä naimisiin ("lapset sitten joskus"). Halusin ensisijaisesti sitoutua elämäni mieheen. Kuitenkin ajattelin aina, että lapsi(a) sitten jossain välissä. Vaan eipä sitä väliä ole näkynyt.

Pidin itsestään selvänä, että jossain vaiheessa se vauvakuume iskee. Mutta ei iskenyt. Eikä se pirulainen ole edes tarttuvaa, olen nimittäin kyllä yrittänyt saada tautia lähipiiriltä. Mutta ei, terve olen.

Välillä tuntuu kuin naiseksi kasvaminen olisi jäänyt kesken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti