25.3.2014

Voihan istukka!

Olen viime aikoina todennut, miten helposti raskaus minulla on loppujen lopuksi sujunut. Alun pahoinvointi tuntui välillä ylitsepääsemättömältä, mutta kun siitä päästiin eroon, on kaikki mennyt kohtuullisen hyvin. Toki kaikkea raskauteen kuuluvaa on ollut, on ollut epämukava olo ja välillä raskaus-iskias vaivannut, mutta isommalla mittakaavalla on mennyt hyvin. Olen ollut kohtuullisen energinen, jaksanut hyvin olla töissä ja vapaa-ajalla, ja lähinnä ihmetellyt miksi kaikki ovat niin varovaisia kanssasi. Enhän minä sairas ole!

Näistä johtuen olen voinut henkisesti hienosti ja tasapainoisesti, en ole juurikaan murehtinut (paitsi harvoin kun bebe on ollut hetken tavallista rauhallisempi) tai pelännyt mitään, vaan ollut luottavaisin mielin. Niinpä mehu meni hiukan väärään kurkkuun kun lääkäri viime kerralla paljasti kasvu-ultran (täällä tehtävä kolmas ns. isompi ultra) jälkeen, että mun istukka on matalalla ja jos se ei sieltä nouse, on edessä ennenaikainen sektio. Keskustelu vastaanotolla oli hyvin leppoisa ja positiivinen, joten en tajunnut kysellä siellä sen enempä. Epäilys nosti päätään vasta kotona (tai oikeastaan töissä) kun aloin selvittämään mistä oikeasti on kyse.

Ilmeisesti mulla on etinen istukka, joka joko osittain tai kokonaan peittää kohdunsuun. Tästä ei kuitenkaan ole varmuutta, koska lääkäri vain sanoi, että "placenta is low", eikä puhunut "placenta praeviasta", joka olisi täsmällisempi termi. Mikäli istukka pysyy alhaalla (tapahtuu n. 1% raskauksista), estää se alatiesynnytyksen, koska kohdunsuun avautuminen mitä todennäköisimmin saa istukan repeämään mikä on todella tiukka paikka sekä äidille että lapselle. Koska kohdunsuu voi lähteä avautumaan pikku hiljaa, tarkoittaisi varmistunut diagnoosi, että sektio tehtäisiin jopa pari viikkoa ennen laskettua aikaa.

Jos leikkaukseen joudutaan, niin sitten siihen joudutaan. En mitenkään innoissani ole siitä, mutta sillä mennään mitä annetaan. Ja jos saa valita, on suunniteltu sektio mieleisempi kuin kiireellinen/hätäsektio. Mikä tekee tästä huolestuttavaa on lähinnä se, että etiseen istukkaan liittyy kohonnut komplikaatioriski. Suurimmalla osalla tilaan liittyy raskaudenaikaista verenvuotoa ja myös kiireellisen sektion mahdollisuus on olemassa viimeisen kuukauden aikana. Niinpä rauhallinen odotus on muuttunut rauhattomaan odotukseen. Vessassakäynti on aina yhtä jännittävää, koska ohje on, että verenvuodon esiintyessä pitää lähteä kiireellisesti sairaalaan.

On edelleen mahdollista, että kohdun edelleen kasvaessa istukka "siirtyy" ylöspäin, mutta toisaalta tavallisesti tässä vaiheessa (32+) se on jo siirtynyt vaikka on ollut alhaalla alkuraskaudessa. Kuukauden päästä tutkitaan tilannetta uudestaan ja katsotaan missä mennään. Siihen asti odotellaan. Vaikka lapsi voi tietenkin syntyä koska tahansa, tuntuu aikaikkuna muuttuneen merkittävästi. On hyvin mahdollista, että synnytänkin 4 viikkoa aiemmin kuin olen tähän asti kuvitellut. Kontrollifriikki on vaikeuksissa.

Onko kellään kokemusta etisestä istukasta, joka olisi ollut alhaalla vielä näin myöhäisessä vaiheessa? Voiko se todella nousta sieltä vielä?

Nyt on vähän sellainen "tää onkin mennyt liian hyvin tähän mennessä" -olo.