15.3.2012

Sodanjulistuksia

Olen ymmärtänyt, että yksi äitirivejä raastavasti hajottava puheenaihe on äidin työnteko ja lapsen kohtalo tässä. En ole keskustelua seurannut koska se ei ole mitenkään ajankohtainen, mutta pelkkä ajatus siitä että jäisi kotiin lapsen kanssa moneksi vuodeksi aiheuttaa pienimuotoista ahdistusta. Jos joku saa onnentäyttymyksen siitä, että viettää päivänsä ilman aikuista seuraa niin siitä vain, minä kaipaan älyllistä haastetta haastavien työtehtävien ja aikuisen seuran muodossa.

Vesilasissa taisi syttyä taas pienimuotoinen myrsky, kun Virpi Salmi uskaltautui ihmettelemään ääneen Mari Kiviniemen todella voimakasta reagointia kotihoidontuen leikkauksiin. Itseäni ei niinkään ihmetytä se, että suunnitelma aiheutti voimakasta vastustusta. Totta kai se aiheutti - saavutetuista eduista ei luovuta! Ja kun argumentoinnissa voidaan vielä käyttää lapsia, saadaan riittävästi tunnetta peliin. Sen sijaan itseäni kummastutti Mari Kiviniemen sanavalinnat. Voi jestas sentään. Kyseinen leikkaus oli nimenomaan suunnattu Keskustapuoluetta vastaan. Ja muissa puolueissa ei lapsiperheitä ajatella lainkaan. Huokaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti