Voi nyt sanonko mikä. Juuri kun pääsin yli edellisestä elämänmuutoksenpelosta, saan seuraavan päänvaivan syliini.
Kävin suunnitelmien mukaisesti gynellä tarkastuksessa, odottaen että tulos on se sama vanha "kaikki kunnossa". No eipäs sitten ollutkaan. Lääkäri meni ja löysi kyhmyn toisesta rinnastani. Perfect. Just perfect.
Mä taidan olla ajoituksen kruunaamaton kuningatar. Olisiko Mitenkään Mahdollista, että saisin rauhassa keskittyä tähän muuttoon ja uusiin töihin?!? Näköjään ei. Nyt sitten odotellaan pääsyä jatkotutkimuksiin, jotta kyhmyn laatu saadaan selville.
Tiedän toki, että suurin osa poikkeamista on hyvälaatuisia, eivätkä vaadi edes mitään hoitoja tai toimenpiteitä. Psyykaankin itseäni nyt täysillä sen suhteen, että näin on minunkin tapauksessani. Mutta entä jos ei olekaan?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oireet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oireet. Näytä kaikki tekstit
18.9.2012
11.9.2012
He ovat täällä
Ei tarvitse enää jännittää, sillä ystäväni saapuivat. Viikon myöhässä, mikä ei millään muotoa mene akateemisen vartin sisään, vaan koetaan pelkästään huonona käytöksenä.
Fiilis on aika neutraali. Toki harmittaa, koska päätöksestäni huolimatta ehdin jo rakentaa niitä pilvilinnoja, mutta toisaalta helpottaa, koska onpahan yksi todella iso liikkuva osa vähemmän. Ehdin nimittäin jo hädissäni selvittämään mitä synnytys kohdemaassa maksaisi, ja kurkkua kuristaa pelkkä ajatuskin komplikaatioiden kustannuksista. Sanon vaan, että Suomessa asiat ovat todella hyvin. Ja ennen kuin joku sanoo, ettei lapselle voi laittaa hintaa, voin kertoa, että worst case -tarinat kertoivat 60.000$ ja 100.000$ suuruisista laskuista. Näihin laskuihin eivät vakuutusyhtiöt millään tavoin osallistu, koska raskaus on ei ole sairaus. Jotenkin näiden vuosien jälkeen olen täysin vakuuttunut siitä, että mun synnytys, jos se koskaan tulee tapahtumaan, ei tule menemään kuin oppikirjassa.
Ehdin myös fiksuna tyttönä googlaamaan korkean kuumeen ja myöhässä olevien menkkojen syy-yhteyttä. Mitään kovin yksimielistä ei löytynyt, mutta ilmeisesti korkealla kuumeella ja keskenmenolla on jonkin verran tekemistä keskenään. Minulle ei tosin käynyt selväksi kumpi on syy ja kumpi seuraus. Olen joka tapauksessa syvällä sisimmässäni täysin vakuuttunut siitä, että matkustaja hyppäsi kyytiin, mutta tipahti matkasta. Ja kieltäydyn esimerkiksi hyväksymästä, että muuton aiheuttamalla stressillä olisi mitään tekemistä kummankaan asian kanssa. Ja jollain käsittämättömällä tavalla se lohduttaa, koska se tarkoittaa, että hedelmöittyminen On Mahdollista.
Toisten täytyy repiä riemua eri asioista kuin toisten.
Fiilis on aika neutraali. Toki harmittaa, koska päätöksestäni huolimatta ehdin jo rakentaa niitä pilvilinnoja, mutta toisaalta helpottaa, koska onpahan yksi todella iso liikkuva osa vähemmän. Ehdin nimittäin jo hädissäni selvittämään mitä synnytys kohdemaassa maksaisi, ja kurkkua kuristaa pelkkä ajatuskin komplikaatioiden kustannuksista. Sanon vaan, että Suomessa asiat ovat todella hyvin. Ja ennen kuin joku sanoo, ettei lapselle voi laittaa hintaa, voin kertoa, että worst case -tarinat kertoivat 60.000$ ja 100.000$ suuruisista laskuista. Näihin laskuihin eivät vakuutusyhtiöt millään tavoin osallistu, koska raskaus on ei ole sairaus. Jotenkin näiden vuosien jälkeen olen täysin vakuuttunut siitä, että mun synnytys, jos se koskaan tulee tapahtumaan, ei tule menemään kuin oppikirjassa.
Ehdin myös fiksuna tyttönä googlaamaan korkean kuumeen ja myöhässä olevien menkkojen syy-yhteyttä. Mitään kovin yksimielistä ei löytynyt, mutta ilmeisesti korkealla kuumeella ja keskenmenolla on jonkin verran tekemistä keskenään. Minulle ei tosin käynyt selväksi kumpi on syy ja kumpi seuraus. Olen joka tapauksessa syvällä sisimmässäni täysin vakuuttunut siitä, että matkustaja hyppäsi kyytiin, mutta tipahti matkasta. Ja kieltäydyn esimerkiksi hyväksymästä, että muuton aiheuttamalla stressillä olisi mitään tekemistä kummankaan asian kanssa. Ja jollain käsittämättömällä tavalla se lohduttaa, koska se tarkoittaa, että hedelmöittyminen On Mahdollista.
Toisten täytyy repiä riemua eri asioista kuin toisten.
10.9.2012
Piina jatkuu
Menkat 6 päivää myöhässä, eikä mitään tuntemuksia niiden lähestymisestä. Sen sijaan päälle on iskenyt kova kuume, yli 39°, eikä mulla ole yleensä koskaan kuumetta. Jos on, maksimissaan joku 37,5.
Sattumalta mulla on gyne varattuna tälle viikolla, jonne pitää mennä ellei menkat nyt yhtäkkiä ala. Tarkoitus oli mennä ihan vain vuosihuoltoon ennen lähtöä, mutta katsotaan nyt mitä siellä selvitellään. Uuden testin ajattelin tehdä ennen lääkäriin menoa, en aiemmin.
Huh huh.
Sattumalta mulla on gyne varattuna tälle viikolla, jonne pitää mennä ellei menkat nyt yhtäkkiä ala. Tarkoitus oli mennä ihan vain vuosihuoltoon ennen lähtöä, mutta katsotaan nyt mitä siellä selvitellään. Uuden testin ajattelin tehdä ennen lääkäriin menoa, en aiemmin.
Huh huh.
7.9.2012
Jännitystä ilmassa
Jännitystä on ilmassa monella tapaa. Kerroin aiemmin, että suunnittelemme muuttoa ulkomaille, ja nyt se on varmistunut - lähtö on edessä! Hurjaa, ja samalla niin ihanaa. Uusi elämä on edessä monella tapaa ja vatsassa pyörii perhoset sellaisella hyvällä tavalla. :)
Sen sijaan vatsassa eivät pyöri perhoset sellaisella huonolla tavalla. Kellontarkat ystäväni ovat kolmatta päivää myöhässä. Ja ne eivät ole Koskaan näin paljon myöhässä. Tein eilen jo testin, negatiivisen, mutta tänäänkään heitä ei kuulu.
Voi pojat minkä tempun minulle teettekään jos yhtäkkiä nyt saatte sen munasolun kiikkiin. Suunnitelmat ovat viittä vaille valmiit, lentolippu polttelee taskussa, ja uudet super-mielenkiintoiset työtehtävät odottavat. Ei tiedä mitä ajatella.
Sen sijaan vatsassa eivät pyöri perhoset sellaisella huonolla tavalla. Kellontarkat ystäväni ovat kolmatta päivää myöhässä. Ja ne eivät ole Koskaan näin paljon myöhässä. Tein eilen jo testin, negatiivisen, mutta tänäänkään heitä ei kuulu.
Voi pojat minkä tempun minulle teettekään jos yhtäkkiä nyt saatte sen munasolun kiikkiin. Suunnitelmat ovat viittä vaille valmiit, lentolippu polttelee taskussa, ja uudet super-mielenkiintoiset työtehtävät odottavat. Ei tiedä mitä ajatella.
21.4.2012
Itseanalysointia
Argh, nyt aloitin sekoilemisen. Olen taputellut itseäni olkapäästä, koska olen ottanut tämän projektin niin pragmaattisesti, enkä stressaa tai mieti sitä juurikaan. Nyt kuitenkin huomaan vähän väliä "oireita" raskaudesta.
Lähestyvää vappua pohdittaessa sanoin miehelleni, ettei juhliminen normiporukassa oikein innosta, koska voisin ottaa tänä vuonna vähän rauhallisemmin. Mitä? Minä, joka innostun viinisaavista hyvien kaverien kesken AINA, ehdotan että voitaisiin tehdä jotain muuta ja ottaa rauhallisemmin. Mun on pakko olla raskaana.
Tällä viikolla oltiin kummitytön 3-v-synttäreillä. Siellä oli tarjolla ruokaa ja ruuan kanssa viiniä. Mun ei tehnyt viiniä lainkaan mieli, vaan join pelkästään vichyä. Say what? Minä, joka en juuri koskaan kieltäydy lasillisesta viiniä, en halunnut maistaakaan. Selvästi raskaana.
Olen hirveä vilukissa, siis oikein todella. Meillä kotona mies hyppii t-paidassa samaan aikaan kun minä vedän villapaitaa päälle ja pidän tyytyväisenä sukkiksia housujen alla. Tai saata istua autossa pari tuntia toppatakki päällä ilman mitään vaikeuksia, lämmöstä nauttien. Tällä viikolla autossa laitoin ilmastoinnin päälle täysillä, koska mulla tuli vartin ajon jälkeen kuuma. Hormonit sekaisin, sen on pakko olla raskaus.
Mikä mua vaivaa, mielikuvitus tekee jäynää mun kustannuksella oikein kunnolla!? Otetaanpa askel taaksepäin ja vähän rauhallisemmin. Hyppysellinen realisimia, kiitos.
Lähestyvää vappua pohdittaessa sanoin miehelleni, ettei juhliminen normiporukassa oikein innosta, koska voisin ottaa tänä vuonna vähän rauhallisemmin. Mitä? Minä, joka innostun viinisaavista hyvien kaverien kesken AINA, ehdotan että voitaisiin tehdä jotain muuta ja ottaa rauhallisemmin. Mun on pakko olla raskaana.
Tällä viikolla oltiin kummitytön 3-v-synttäreillä. Siellä oli tarjolla ruokaa ja ruuan kanssa viiniä. Mun ei tehnyt viiniä lainkaan mieli, vaan join pelkästään vichyä. Say what? Minä, joka en juuri koskaan kieltäydy lasillisesta viiniä, en halunnut maistaakaan. Selvästi raskaana.
Olen hirveä vilukissa, siis oikein todella. Meillä kotona mies hyppii t-paidassa samaan aikaan kun minä vedän villapaitaa päälle ja pidän tyytyväisenä sukkiksia housujen alla. Tai saata istua autossa pari tuntia toppatakki päällä ilman mitään vaikeuksia, lämmöstä nauttien. Tällä viikolla autossa laitoin ilmastoinnin päälle täysillä, koska mulla tuli vartin ajon jälkeen kuuma. Hormonit sekaisin, sen on pakko olla raskaus.
Mikä mua vaivaa, mielikuvitus tekee jäynää mun kustannuksella oikein kunnolla!? Otetaanpa askel taaksepäin ja vähän rauhallisemmin. Hyppysellinen realisimia, kiitos.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)