Hieno otsikko. Keksin jossain välissä, että vaikka epäilen haluanko äidiksi, olen täysin varma siitä, että haluan isoäidiksi. Miettikää miten mahtavaa; saa kokea suvun jatkumisen mieletöntä fiilistä, nähdä viitteitä omista geeneistään, nauttia omista jälkeläisistään aina silloin tällöin, ja antaa sitten tyypit takaisin vanhemmilleen ja jatkaa omaa arkea. Täydellistä! Sitä minä haluan!
Minor detail: tullakseen mummoksi, pitää ensin tulla äidiksi. Bummer. Ei tämä niin helppoa ollutkaan.
Minuakin on vähän vaivannut mummokuume ja nyt se on alkanut huolestuttaa. Luulen, että meidän lapsiluku jää yhteen, joten mummoutumisen todennäköisyys vähenee. Ajattelin, että pitää ruveta psyykkaamaan itseä fiilistelemään vauhtimummoutta (ulkomaanmatkoja jne. seikkailuita), ettei tule aiheutettua lapselle paineita... Hassua, mitä kaikkea sitä mietiskeleekään, kun aihe on käytännössä vielä kaukana ajankohtaisesta.
VastaaPoistaMahtavaa, juuri ja juuri päässyt eroon kolmenkympin kriisistä, ja nyt pitäisi jo miettiä mitä sitä tekisi eläkkeellä. :D
VastaaPoista